Kolme vikaa

Huomenna alkaa koeviikko ja heti eka koe on hissa :( Ei siinä hissassa muuten mitään vikaa oo, Suomessa ollessa saisin ihan vähällä lukemisella 8-10 (paitsi jos on yhen idiootti open kurssi, sillon pääsen vaa just ja just läpi). Mut nyt kuluu ihan hirmu kauan aikaa tähän lukemisee, ja ensinnäkä mä en tiiä tarkkaa koealuetta ja toiseks mä en saa sitä ikinä luettuu. Suomenkieltäki jos yritän lukee sillee et ymmärrän kaiken kestää kauan ja nyt on viel kyse hollannista jonka tajuumisee kestää tuhat kertaa kauemmin. Onneks aiheet sentää on tuttui mut sekää ei paljoo auta ku oon näin hidas ja tyhmä :( Mä en ymmärrä mikä mus on vikana, koska mä luen kuitenki tosi paljon, mut silti koulussa (Suomes) jos ope esim. sano et meijän pitää lukee joku juttu, mä olin noin puoles välis ku muut oli lukenu kokonaa. Tääl taas esim. yhel hissan tunnil ku yritin lukee kirjaa mä en päässy yhtää eteepäi koska mä nukahin koko ajan :D Ei ollu kyl kauheen hyvä juttu :(

Ei kyl tuu mitää täst lukemisest tai opiskelust muutenkaa. Mä pystyn kyl ymmärtää tota tekstii, mut siihen kestää ihan helvetin kauan. Oon varmaan tosi tyhmä. Joskus sata vuotta sit tosin tein netis jonkun älykkyysosamäärätestin ja sen mukaa oon keskiarvoo älykkäämpi. Mut siin testis ei tarttenukkaa lukee mitää. Mä en pysty ymmärtää mikä ongelma mul täs lukemises on ku niiku jo kirjotin tonne aikasemmin mä luen tosi paljon ja kirjotan yms, että ehkä mä sitte vaa oon tyhmä.

Oon ihan varma  et vaikka mä lukisin kuinka paljon vaa ni sit ku se koe on mä oon ehkä tehtäväs kolme tai jtn ku loppuu aika. Mul loppuu aina aika kokeen tekemises. Viime vuonna sentää oli aina se kolme tuntii ni jopa ehin vaikka välil menikii tiukille, mut tääl on tosi vähän aikaa ja mä oon viel hitaampi ku Suomes.

Mus on paljon muutakii vikaa ku pelkkä hitaus (joka muuten on muissaki asiois ku vaa lukemises). Mä en esim. oo ikinä oikeesti onnellinen tai edes tyytyväinen elämääni. Aikasemmin luulin et jos vaa pääsen pois mun kotikaupungist, pois tutuist ympyröist uutee ympäristöö mä oisin onnellinen. Mut ei se meekää niin. Ehkä mä jollain lailla aattelin pakenevani ongelmiani mut ei se pakeneminen kai auta. Mä siis en todellakaa kadu et mä lähin tänne, en todellakaa, mut ei mul kyl täälläkää oo kaikki hyvin.

Mun perhe (siis oma perhe) on suht koht ookoo, ainaki mä tuun kaikkien paitsi mun toisen veljen kaa toimee. Eikä ne stalkkaa muo ja ne puhuu mulle ja mul ja niil on aika lailla sama arvomaailma ja jos mä en mieti mitä mun vanhemmat teki mulle ku olin laps (piiskaaminen, tukistaminen yms) ni voin sanoo et mul on ihan hyvä perhe. Ja mun porukat on aitoi, tai siis jos ne sanoo jotai ne tarkottaa sitä yms. Mun host äiti taas välil halailee muo ja sanoo et on kivaa ku oon tääl ja sillee mut mulle tulee vaa sellain olo et se teeskentelee. Mun omat vanhemmat ei oo varmaan ikinä sanonu et ne rakastaa minuu mut mä tiiän et ne rakastaa ja mun host äiti taas on sanonu et se rakastaa minuu mut mä tiiän et se ei todellakaa oo totta.

Suomes mul ol tosi vähän kamui, vaa kaks ja viime vuodest alkaen ne on ollu eri kouluis eikä me olla nähty kauheen usein ja uudest koulust (siis siit lukiost mis oon Suomes) mul ei oo yhtää kaverii eikä kukaa puhu mulle yleensä enkä mä puhu kenellekää ja mä olin usein tosi yksinäinen. Mä en vaa osannu tutustuu uusii ihmisii, mä en tiiä mikä siin meni vikaa  mut mul ei vaa ollu yhtää koulukaverei. Tääl Hollannis mul on paljon kaverei ja tuttui ja mä puhun ihmisille ja ihmiset puhuu mulle. Vaikken mä voi ees kommunikoida mun omal äidinkielel!

Koko viime lukuvuoden olin ihastunu yhtee mun luokkakaverii joka oli ihan idioottirasisti enkä mä tajuu enkä tajunnu sillonkaa miks mä siitä tykkäsin koska oikeesti mä vihasin sitä ja sit mä en kuitenka voinu lakata ajattelemast sitä. Se oli tosi outoo eikä yhtää kivaa. Nyt mä oon ihastunu itteäni yli viis vuotta vanhempaa miehee joka asuu toisel puolel maata, että näin. Ja mä en varmaa nää sitä enää ikinä ja kuitenki mä ajattelen sitä tosi paljon ja stalkkaan sitä facebookis jne.

Mussa on siis kolme vikaa. Mä oon hidas ja tyhmä. Mä en oo ikinä onnellinen. Mä ihastun aina sellasii joita mä en voi (tai haluu) saada.