Nii just puhuin siitä kuinka oon kerranki onnellinen. No kauan se onni kestiki, nyt tekee miel itkee. Mähän tiesin, mus on joku sisäänrakennettu juttu, etten mä voi olla ikinä onnellinen.
Joku hostien tuttu, joku joka on ollu ennen sairaanhoitaja tai jtn, oli kuulemma joskus sanonu, et aina ku se näkee mut se ei voi olla ajattelematta et mul on joku sairaus (en nyt yhtää muista mikä sen nimi oli ja sitä paitsi emmä muutenka tajunnu). Ja se et se noin ajattelee johtuu siit et mä oon niin läski (=lihonu paljon lyhyes ajas) ja se on kuullu mun hosteilt et mä oon usein väsyny ja mul on kylmä. No kylmä mulla oli viimeks talvella, ja sitä paitsi en todellakaa oo ainoo vaihto-oppilas, joka on kironnu hollantilaisten talojen lämmitysjärjestelmii. Yöllä vaa on talvisin ihan helvetin kylmä, mut kai nyt on jos ei lämmitys oo öisin päällä. Ei mul nyt oo enää sen jälkee ollu kylmä ku ilmat lämpes. Ja toi väsymys... ok, oon välil väsyny. Mut joo, en oo ainoo vaihto-oppilas joka on koko ajan väsyny. Enkä oo ees todellakaa ainoo vaihto-oppilas, joka on lihonu, ykskii on kuulemma nyt joku 20 kiloo painavampi ku ennen ku tuli tänne, eikä mul toivottavast sentää noin paljon oo painoo tullu lisää.
Mut vaikka asiat onkii noin, ni mun on pakko myöntää, ettei tää oo ainoo vuos et oon lihonu. Koko ajan mä tuun läskimmäks ja läskimmäks, tänä vuonna vaa varmaan aika paljon enemmän ku on ruokailutottumukset yms. muuttunu niin paljon ja tullu vähemmän liikuttuu. Mä oon jo vähän aikaa miettiny et mikä vika mus on ku lihon koko ajan. Eikä tää tyyppi ollu eka joka on sanonu et mun pitäs mennä lääkärii. Tosin ei mun mielest Suames ikinä kukaa mtn sanonu, täällä mun mielest joku muukii, mut kai vaa yks tyyppi, eikä se liittyny millää lail siihen et oisin läski vaa muistaaksee siihen et oon väsyny ja jotaa mut aattelin vaa et se sano sen ku se oli muutenki ihan sekasin (koska se vähän niiku oli).
Just tänää aattelin et hei mun vatsahan on taas melkee littana, tai siis ei yhtää läski, sellanen siis niiku se oli ennen. Mut kai se sit vaa oli toiveajatteluu.
Kuulemma jos mul ois se sairaus mun pitäs alkaa syömää lääkkeitä. Ja sit mä myös laihtuisin ja tuntisin oloni paremmaks. Mut en mä tajuu, ku enhän mä tunne oloani huonoks vaa ihan hyväks, et mitennii tuntisin oloni paremmaks? Ja toihan kuulostaa vähän joltaa laihutuspillereilt vaik kyl tiiän ettei ne kai mitää sellasiii oo vaa ihan oikeit lääkkeit. Tuntuu tosi tyhmält ajatella et oisin niin läski et tarttisin siihen lääkityksen. Kuulostaa ihan silt ku olisin joku yli 100kg tai jotaa... En kai mä niin lihava oo et mä oikeesti tarttisin siihen jonkun lääkityksen??? (ja ei, en siis oo 100 kiloo, ainaka toivottavast XD tai siis jos katon itteeni peilistä ni voin rehellisest sanoo et emmä mikää hirmu läski oo, vaa vaa lievästi ylipainone)
Jotenki ku meittii, ni jos mä mietin milt must tuntuu, tai siis sillee et tunnenko itteni sairaaks tai jtn, ni ei, en tunne itteeni yhtää sairaaks. Mut oon melko varma et mul on toi sairaus, se sopis niin hyvin tähän kuvioo etten vaa ois vähänkää pitempää onnellinen. Kai mä sit oon ollu jo sen verran onnellinen, mitä ansaitsen ja nyt on aika palata takas maanpinnalle.
Hahaa. Kun mun tyttäreni syntyi, anoppini (hollantilainen) tuli kylään ja kysyi miten jaksan. Hymyilin ja sanoin että oon väsynyt, mutta onnellinen. Se alkoi heti ehdottaa, että kyllä nyt mut pitää laittaa tutkimuksiin, kerta väsyttää. :D Sanoin sille, että haloo, onko vähän normaalia olla väsynyt lapsen syntymän jälkeen kun saa nukuttua monesti 2h putkeen monta viikkoa putkeen. :D
VastaaPoistaJa kun olin ite vaihtarina Italiassa, niin kaikki (paitsi yks vaihtari) lihoi. Mä aloitin harrastamaan siellä liikuntaa melko aktiivisesti ja mun paino nousi silti jonkin verran. Mun host-sisko puolestaan oli ihan tikkulaiha, vaikka se söi puolet isompia annoksia eikä liikkunut juuri ollenkaan. Lihomisesta puhuttiin vuoden aikana paljon ja ero vaihtareiden ja paikallisten välillä on se, että paikallisen ihmisen ruoansulatusjärjestelmä on tottunut siihen ruokavalioon, kun vaihtarin puolestaan ei. Lisäks vaihtari stressaa kenties keskivertonuorta enemmän, joka altistaa lihomiselle, ja tietty vaihtarit juhlii aika paljon, josta tulee muutama ylimääränen kalori. :D Paino yleensä tasottuu kun palaat kotimaahan ja syöt taas sitä mihin sun ruoansulatusjärjestelmä on tottunut. Älä missään nimessä ota mitään lääkkeitä tämmösiin "vaivoihin", kun ei ne mitään vaivoja oo. Niin ja hollantilaiset ei oo ainoita... Italiassa mulle useampikin huomatteli mulle koko vuoden painosta. Meijän koulun keittiötäti kutsui mua "pullukaksi" melkein koko vuoden. Sen mielestä se oli ihan vaan söpö hellittelynimi, mutta ei se silti kauhean söpöltä tuntunut.
Ainiin ja väsymyksestä vielä sen verran, että on äärettömän normaalia et vaihtari on väsynyt. Se johtuu siitä, että sitä joutuu jatkuvasti skarppaamaan, koska ympäröivä maailma on erilainen mihin olet tottunut (kieli + tietty kaikki muut tavat). Tavallinen hollantilainen, joka on koko elämänsä asunut täällä ei vaan hiffaa miten paljon sitä oikeesti kuluu energiaa siihen, että ulkkari edes _ymmärtää_ ja saati saa otettua osaa keskusteluun.